Tiistai on toivoa täynnä :)

Mitään me ei osata, mutta pirun kivaa on!

Tiistaina sain kyytiini I:n ja suunnattiin tallille suoraan mun duunipaikan parkkihallista käsin :) Kuten yleensäkin, oli kiva päästä tallille, vielä kivempi kun oli seuraa ja ihan superkivaa siksi, koska sunnuntain puomihommista jäi mulle tosi hyvä mieli. Kuten kaikki heppaihmiset tietävät, joskus tallilla käyminen ja ratsastaminenkin on vain sellaista tasaista puurtamista, mutta viime aikoina olen löytänyt siitä itselleni suuren ilon. Oma tasapainoni on kehittynyt paljon ja Vessukan kanssa yhteistyökin on alkanut pelittää entistä paremmin. Osin tosi siksi, että olen yksinkertaisesti päässyt terveydentilani puitteissa ratsastamaan aiempaa enemmän viime kuukausien aikana. Myös yhteiset maastoreissut ovat tehneet meille molemmille hyvää!  Taisin K:lle maanantaisen työpäivän vaan voivotella, kun en silloin tallille päässyt ja olinkin riemuissani tiistain koittaessa. Niin mielelläni kuin joka päivä heppailisinkin, on elämässäni kuitenkin muutakin puuhaa enkä kykene tallille joka päivä irtautumaan. Olen kuitenkin pyrkinyt siihen, että liikutusta tulee tasaisesti, jotta Vessi pysyy kunnossa eikä oma takalistoni saa liiallista ratsastusannosta ilman taukoja.

Tiistaina ohjelmassa oli hieman päälle tunnin verran puuhailua kentällä. I meni ensin alkukäynnit ja jokusen tahattoman kierroksen ravia. Ilahduttavaa oli kuitenkin huomata, että vaikka tamma päätti ravailla hieman omaehtoisesti jälleen, ei se kaahottanut enää menemään vaan vauhti päinvastoin oli varsin inhimillinen ja meno itseasiassa melko nättiäkin. Pomppasin sitten itse selkään hetkeksi ja mentiin jokunen tovi ravia. Tässä postauksessa kuvituksena muutama kuva näistä pätkistä,kiitos kuvista I:lle! Tamma himmasi ravin vauhtia pyynnöstä oikein nätisti ja hitaammalla menolla saatiin kahdeksikotkin onnistumaan oikein nätisti :) Olin oikein tyytyväinen ponskiin tiistaina!

Eilen pääsivätkin sitten illalla muutamaksi tunniksi laitumelle popsimaan.
Tänään menen moikkaamaan kaviohirmua ja seuraavaksi sitten talleilenkin vasta alkuviikosta :( Tuntuu ihan hassulta olla viikonloppu pois tallilta, mutta tänä yleisenä juhlaviikonloppuna se lienee välttämätön pakko.

Takana ihana aurinkoinen viikonloppu. Sitä on kiva muistella näin sateisena maanantai-iltana.

Perjantaina Vessi kengitettiin ja sen jälkeen juoksuttelin sitä kentällä tovin. Olin oikein ilahtunut oikean kierroksen raveista, menivät oikein mallikkaasti. Ei juurikaan tarvinnut edes ulko-ohjasta muistutella tammaa pysymään omalla urallaan, vaan ravasi siellä oikein nätisti mua sen kummemmin "lähentelemättä". Puoli tuntia puuhailtiin ja sitten pääsikin neitokainen vihreän kimppuun :)

Lauantaina käväsin tunnin maastolenkillä kera tallitoverin. Oli ihana aurinkoinen sää ja maastossa tarkeni oikein mainiosti topissa. Oli kiva tutustua uuteen lenkkiin, josko sitä vaikka tulisi tuo reissu tehtyä muussakin seurassa.
Ilahduttavaa oli huomata reissulta palatessa, miten viimeisessä, isossa alamäessä tamma harkitsi jokaista askeltaan todella tarkkaan. Yleensä se menee hieman turhan reippaasti mäen jyrkkyyteen ja sen epätasaisuuksiin ja irtokiviin nähden. Viime maastoreissulta palatessa se kompuroi kolmesti ja taisivatkin olla opettavaiset nuo kompuroinnit, sen verran rauhassa se tällä kertaa laskeutui. Välillä piti pohkeilla vallan muistutella, että jos kuitenkin eteenpäin jatkettaisiin... :)

Sunnuntaina oli sitten vuorossa puomihommia K:n kanssa. Ratsastelin ensin itse käynnissä muutaman puomin ja minipienen ristikon yli. Sen jälkeen K kokeili samat ravissa, lähinnä nähdäksemme hyppääkö tamma vai astuuko vain yli. Ja hyppäsihän se, ihan kuten oletinkin. Mustavalkoinen puomi ristikon jälkeen tuntui kauhistuttavan sitä kovin, joten käännettiinkin kulkusuunta toiseenpäin. Ennen estettä tuo hirvitys ei ollut läheskään niin kamala kuin esteen jälkeen! Lopuksi menin itse selkään vielä uudestaan ja ravailin puomien yli, tarkoituksena pitää ravi yllä ilman turhia pomppuja. Pari ekaa kertaa tamma hieman loikkasi, mutta sitten tajusi, että voi hyvin vain juostakin. Tätä sitten treenaillaan jatkossa :)
Koostin sunnuntaista pienen videopätkän, kas tässä: 

Kysymyshaaste vol 2.

Kiittelen Hillaa saamastani kysymyshaasteesta. Kuten aiemminkaan, en tälläkään kertaa haasta ketään uutta mukaan. Jos kuitenkin joku näihin kysymyksiin vastaisee, voipi vinkata mulle. Käyn mieluusti lukaisemassa muiden ajatuksia :)

Haasteen säännöt:

Vastaa haastahan 11 esittämään kysymykseen, 

ja haasta seuraavat 6 blogia, joille keksit uudet kysymykset.

Kysymykset:

1. Millainen on/oli elämäsi hevonen?

Vessi on ensimmäinen hevonen, jonka kanssa minulla on ollut ilo ja mahdollisuus puuhata yhdessä monenmoista. Se on myös ensimmäinen oma hevoseni muutaman vuokraystävän jälkeen. Tähänastisista tuttavuuksista se on myös tietenkin elämäni hevonen. Tietenkään en tiedä, mitä ja mimmoisia kaviokkaita tulevaisuus tuo tulleessaan, mutta toistaiseksi vastaus kysymykseen kuuluu, että elämäni hevonen on mainio lv-tammani.

2. Suosikki blogisi?

Selailen monenmoisia eri blogeja. Erittäin ilahtunut olen löytäessäni blogeja, joissa aikuiset heppaihmiset kertovat elämästään lv-harrasteratsujen kanssa :) Näistä mainittakoon esimerkiksi A Teamin kommellukset ja Tuisku Kamunsa kanssa. Lyhyestä virsi kaunis, oma keskittymiskykyni ei sovi yhteen pitkien postausten kanssa :D

3. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

Maantieteellisesti en kovin kaukana nykysijainnistani. Kenties tuolloin perheessämme olisi tenava tai muutama, Vessukka viettelisi vielä leppoisia päiviä eläikeläismummona ja olo ja elo olisi seesteistä.

4. Mottosi?

Asiat järjestyy.

5. Lempivärisi?

Turkoosi <3

 7. Mitä arvostat elämässä?

Mahdollisuutta toteuttaa omia haaveitaan ja elää niinkuin itse haluaa. Usein tosin ihmiset asettavat tässä rajat itselleen, maailma ei aseta niitä heille.

8. Mitä harrastat?

Heppailu, hengailu hauvojen kanssa.

9. Kesän 2012 suunnitelmat?

Töitä pääosin vain. Aloitin aiemmin tänä vuonna uudessa työssä eikä kesälomia ole oikein vielä kertynyt. Jotakin pientä viikonloppureissua lienee kuitenkin luvassa. Töiden lisäksi aika kulunee melko pitkälti jälleen tallilla.

10. Neljä positiivisinta asiaa sinussa?

Olen melko eloisa persoona, sanon mitä ajattelen, olen ystävällinen enkä pelkää laittaa itseäni likoon. En siitä positiivisuudesta tiedä, mutta näistä puolista pidän itsessäni.

11. Mikä on mielestäsi tärkeää bloggaamisessa?Mun mielestä on tärkeää, että blogi on kirjoittajansa näköinen ja että jokainen tuntee voivansa kirjoittaa mitä itse haluaa. Kaikkien blogien ei tarvise näyttää samalta ja itse esimerkiksi pidän blogini suht simppelinä, vaikka monen mielestä se varmasti onkin auttamattoman tylsä. En kuitenkaan näe tarvetta alkaa hifistellä vimpan päälle editoiduilla videoilla yms, mulla kun ei ole sellaiseen aikaa.

Voi mikä ihana ilta!

Tänään käväsin tallilla pääasiassa vain pollea rapsuttelemassa. Tehtiin pieni kävelylenkki ilta-auringossa ja Vessukka oli varsin letkeä ja rento, mitä nyt hieman himoitsi ruohoa hiekkatien varrelta parempiin suihin! Tallustelun jälkeen Vessi pääsi jatkamaan vihreällä herkuttelua. Hymyilyltä ei voinut tänä iltana välttyä, ihana ilta! :)

Loppuviikon leppoisat ja Vessi 16v!

Torstaina ehdin pitkästä aikaa taas tallille. Onneksi tämä häähässäkkä alkaa olla ohitse (eikä häämatkaakaan ole tiedossa hetimmiten) niin ehtii hieman keskittyä oleelliseen :)
Oon takalistoni johdosta antibioottikuurilla, joten ratsastus o nyt muutaman päivän poissuljettu vaihtoehto. Sen sijaan juoksuttelin tammaa ja puuhailin sen kanssa kentällä puolisen tuntia kokonaisuudessaan. Parin viikon päästä ponskit pääsevät viettämään iltojaan laidunruohon pariin, joten ollaan nyt aloitettu vihreään totuttelua. Tässä Vessukan taidonnäyte torstailta :)

Lauantaina käväsin hieman selässä. Toistaiseksi idea ei oo ehtinyt vielä vaikuttaa huonolta, mihinkään ei koske. En vaan malttanut olla selästä pois ja otettiin ihan iisisti tammulin kanssa. Ensinnä syöttelin tammalle hieman vihreää, sitten harjailin sitä ihan urakalla. Piehtaroinnin jälkeen se oli kyljistään kivan kostea, yyh!

Sunnuntaina käväisin tallilla yhdessä Juhon kanssa. Otin aika rauhallisesti ja ravailin vain muutaman pätkän jotten kipeytyisi. Mentiin puomeja jonkin verran käynnissä. Jossain kohtaa lähiviikkoina, kun saadaan K taustatueksi, voidaan kokeilla taas puomeja ravissakin. Yksin en oikein toistaiseksi tohdi, ettei tulee lisää särkyä. Tässä vielä videota sunnuntailta. Huomioikaa Juhon hieno kommenttiraita ja uskalias ratsastus videon lopussa! :)


Ja, viimeisenä muttei vähäisimpänä uutisena, Vessi täytti sunnuntaina kokonaista 16 vuotta. Synttärikakun sijaan tarjolla oli ruohoa!
Onnea mussukalle! <3

Kysymyshaastepostaus

Kiittelen Hennaa  ja vastailen oheisen kysymyshaasteen kysymyksiin. Mälsä kun olen, en varmaankaan jaksa postata tätä eteenpäin kelleen.
Ideana oli kuitenkin kehitellä uudet kysymykset ja haastaa uudet bloggaajat mukaan. 

Nyt kuitenkin Hennan tekemiin kysymyksiin:

 

1. Mikä tai mitkä asiat ovat tärkeintä elämässäsi?
Rakas AVIOmieheni Juho, lemmikkini, ystävät, vapaa-aika, työ... Kaikkea sopivissa suhteissa.

2. Mihin kiinnität ihmisessä ensimmäisenä huomiota?
Tämä on vähän hankala kysymys. Puhun päivittäin monien vieraiden ihmisten kanssa puhelimessa, tapaan ihmisiä livenä huomattavasti harvemmin. Puhelintyössä kiinnittää huomiota ihan erilailla ihmisten käytöstapoihin, esim siihen esittelevätkö he itsensä. Vastaanpa siis, että käytöstapoihin. Livetapaamiset on sitten asia erikseen.

3.  Itketkö usein?

Harvemmin nykyisin enää. Vaikeampiakin aikoja on ollut.

4. Onko menestys elämässäsi kuinka tärkeää?
Riippuu siitä, mitä menestyksellä tarkoitetaan. Mulle on kaikkein tärkeintä menestyä itse itselleni asettamissa asioissa, pitää oma pääni  ja tehdä itselleni tärkeät asiat.

5. Mitä odotat tulevaisuudeltasi?
Paljon mukavia uusia tuttavuuksia ja elämyksiä arjen keskellä.

6. Miten rentoudut arjen keskellä?

No siinä se maha missä painitaan! Eläinpuuhat rentouttavat aina. Samaten hetki ystävän kanssa tai leffa miehen kainalossa sohvalla.

7. Mitä mieltä olet selän takana puhumisesta?
Huono juttuhan se on. Aina tosin sitä ei vain voi välttää.

8. Milloin haluat olla yksin?Joskus, kun asiat vaan menevät todella pieleen ja tarvitsen hetken aikaa jäsennelläkseni ne mielessäni ennenkuin kaipaan ystävieni tukea.

9. Millainen ystävä olet?Mulla ei ole paljon ystäviä, mutta en oikeastaan sellaisia kaipaakaan. Usein haluan kavereerata vain sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa löydän yhteisen sävelen. Inhoan sellaista väkisin vääntämistä. Mutta niille "oikeille" ystäville olen erittäin lojaali.

10. Onko sinulla jotakin omituisia pakkomielteitä?Öö. Ei. Kai.

11. Millaiset ovat suosikkikenkäsi?

Paljaat tassut on parhaat :)


Koitan saada jotain oikeaakin kirjoittelua aikaan taas joku päivä tässä.  Onnitella saa nyt jo kuitenkin, me ollaan mies ja vaimo! :)

Kuva Liisa Suomi

Takana ylityöviikko ja kipeä ahteri! Torstaina vielä sentään uskaltauduin selkään, tänään jätin sen puuhan väliin. Vaikka olo onkin taas suht normaali, en halua ottaa riskiä siitä, että olen istumakipuinen viikon päästä olevissa häissäni! Niinpä suosiolla pysyttelin tänään maan kamaralla.

Ei olla pollen kanssa hetkeen käyty maastossa, seuran ja satulan puuttuessa, joten päätin tänään tehdä pienen tallustelureissun maisemia nuuhkimaan. Puolisen tuntia käpöteltiin rauhallisesti ja poni sai välillä muutaman korren verran maistella vihreää. Toki sille olisi maistunut enemmänkin, muttei makeaa mahan täydeltä vielä!

Muutaman kerran tammuli huuteli tallille jääneille kavereille, mutta rauhoittui suht pian ja tallusteli innokkaasti maisemia katsellen.

Vapun tilannepäivitys

4/2011 kuva E-L Kuru

Voihan häähässäkkä sentään! Viime viikko oli jotain ihan kamalaa lentoa ja jäi sitten tallillakin käymättä. En muista, koska olisin viimeeksi ollut VIIKON pois tallilta ellen sitten ole ollut tosi kipeä. Noh, viikossa on saatu paljon aikaan; ostettu ja viimeistelty hääkoristeet ja koitettu levätä mieletöntä väsymystä pois. Juuri, kun ajattelin viettäväni rennon hevosteluviikonlopun, siepattiin mut polttareihini :D Loppujen lopuksi "polttareita" kehkeytyikin sitten tavallaan kahdet, joten pääsin tallille vasta tänään. Toisaalta, Vessi sai rokotuksensa perjantaina, joten muutama päivä rauhallisempaa eloa sopi tähän väliin oikein mainiosti!

Talleilutauon aikana lumikinos oli kentältä sulanut jättäen jälkeensä vähän märemmän kohdan kentälle. Ihanaa, kun kentällä on vihdoinkin tilaa pyöriä!
Tamma ei tosiaan ollut liikkunut viikkoon ja mun omakin ratsastelukunto oli tänään vähän niin ja näin, kun kaikenlaista kremppaa taas viime päivinä ollut ilmassa. Näinpä ajattelin vain keskittyä käyntityöskentelyyn, etten hakkaisi itseäni ihan rikki, vieläpä häiden alla. Innostuin kuitenkin kokeilemaan muutaman kierroksen ravia, nyt kun kerran tilaakin oli. Tammalla oli hieman turhan paljon virtaa ja vaikkei se tuhottomasti kaahottanutkaan, tuumasin että voisinpa oikeastaan tulla alas selästä ja antaa sen juosta vapaana. Saisipahan virtansa purettua paremmin ja ratsastelu olisi taas mukavampaa.

Heitinpä sitten satulan pois pollen selästä, irrotin ohjat kuolaimista ja annoin tammulin painella kentällä hetken aikaa. Se ravasi häntä kaarella, laukkasi, pukitteli ja välillä meni syömään kentän laidalta aidan ali ruohoa.
Yhdessä välissä pukittaessaan oikein kunnolla ei alastulo oikein mennyt tamman suunnittelemalla tavalla vaan sen toinen takanen osui maahan jotenkin hieman kummasti. Hieman tuon jälkeen lepuutteli jalkaansa normaalia enemmän, muttei kuitenkaan ontunut eikä jalka tuntunut lämpimältä, turvonneelta eikä se aristanut sitä. En tiedä, onnistuiko se jotakin nyrjäyttämään tai jotenkin täräyttämään, mutta pitääpä seurailla tallinpitäjän kanssa tilannetta.

Tietysti aloin sitten jälkikäteen miettimään, että olisko pitänyt vain ratsastella eikä päästää sitä koheltamaan vapaana miten sattuu. Toisaalta sitten tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kylläpä se kuuleman mukaan pistelee pukkeja menemään tarhassakin, joten ihan yhtä hyvin se olis voinut koheltaa siellä. Talvella tammalta katosi yksi kenkä ja tultiin siihen tulokseen, että se on lingonnut sen johonkin tarhan ulkopuolelle. Tyttö on vapaalla sen verran kova heittämään pyllyä, vaikkakin ratsastettaessa ei ole sitä tehnyt yli vuoteen kertaakaan :)

Tälläistä pientä tilannepäivitystä meiltä täältä.
Nyt painun pehkuihin ja sit jatkamaan viikkoa töiden ja hääsuunnittelun parissa. Josko sitä tällä viikolla ehtis talleillakin hieman enemmän, toivotaan! :) Ja tänään on kevät virallisesti julistettu alkaneeksi, ruuvasin nimittäin hokit irti kengistä! Kohta se on kesä!