Ainoa pysyvä asia on muutos!

Kevät on jo pitkällä ja muutaman kuluneen päivän lämpötilat enteilevät jo melkein kesää. Hiljaiselon aikana on tapahtunut monenmoista. 

Maaliskuun alussa muutin Helsingistä Vantaalle, rauhallisemman asuinympäristön ja helpomman tallimatkan perässä. Tätä nykyä pääsen tallille yhdellä kulkuneuvolla, eikä näin pääkaupunkisutulaisena paljoa enempää voisi kai toivoakaan! Ensimmäistä kertaa koskaan asun saman kaupungin/kunnan alueella kuin hevosenikin.
Uusi koti sijaitsee kerrostalossa alueella, jossa ei merkittävästi muuta asutusta ole, mutta palvelut ovat kuitenkin kivenheiton päässä. Ainakin toistaiseksi olen tykännyt uudesta kotiseudustani kovin. Työmatka tosin piteni, mutta kuljen sen mielelläni, jos tallille kulkeminen vain on helpompaa. 

Vessin vuokraajakuviot menivät taas hieman uusiksi, kun syksyllä vuokraamisen aloittanut luottoihmisemme osti hieman itselleenkin yllätyksenä oman hevosen. Näin olimme jälleen uuden etsimisen äärellä. Tavallaan tuntuisi helpommalta olla "ainoa" ihminen hevosensa elämässä, mutta ei siihen kuitenkaan ole mahdollisuuksia. Tällä hetkellä tosin niin on hetken, sillä molemmat vuokraajamme ovat reissun päällä. Vessiltä tosin on yksi kenkä irti ja kengittäjää odotellessa olen keskittynyt lähinnä karvanpoistoon. Se ei taida loppua koskaan....

Oman harrastukseni laadun parantamiseksi päätin vaihtaa Vessin tallipaikkaa asuttuamme nykyisellä tallilla nyt puolisen vuotta. Tallilla, jossa aiempi vuokrahevoseni asui, sattui olemaan vapaana Vessille sopiva karsina. Myös entisen vuokraajamme hevonen sekä Vessin entinen seinänaapuri asuvat kyseisellä tallilla, joten seuraa ja tuttujakin piisaa. Uudella tallilla on alati kuivat tarhat, huolletut kentät ja ruokinta useita kertoja päivässä, joten en tiedä, mitä enää voisimme enempää toivoakaan! Ratsastan Vessin uuteen kotiin kuukauden päästä, talli on vain noin neljän kilometrin päässä nykyisestä sijainnistamme. Tallimatkani helpottuvat aavistuksen lisää, kun julkinen liikenne kulkee hyvin lähelle uutta tallia. Tämä olikin päätöksessä ensiarvoisen tärkeä juttu, sillä ennen iso osa tallimatkaan kuluttamastani ajasta meni pysäkiltä kävelyyn.

Haaveilen myös HIEMAN aktiivisemmasta bloggaamisesta, kunhan muuttokuviot ja muu on selvää. Toistaiseksi voimavarat ovat ollet jossain ihan toisaalla.