Viikonlopun pakkasmaastot

Uusien kuvien puutteessa
tässä muistoja tammikuulta 2011

Lauantaina pakkanen oli ihan kohtalaisissa lukemissa ja harkistin jo tallireissun skippaamista. Saatiin kuitenkin tarhakaverista maastoseuraa, joten lähdettiin talsimaan pollekaverin kera :)
Vessi oli varsin reippaalla tuulella, mutta kulki silti kohtalaisen rennosti eikä säpsynytkään sen kummemmin. Energisyys selittynee sillä, etten pakkasten vuoksi sitä viikolla pahemminkaan liikutellut. Nyt se sai kuitenkin nauttia tunnin reissusta kirpeässä pakkassäässä. Lauantaina pakkasta nimittäin oli 20 astetta. Ihme kyllä, olin osannut pukeutua juuri oikein ja ainoa, mitä hieman vilutti, olivat varpaani. Nekin kuitenkin heräsivät henkiin melko pian satulasta laskeutumisen jälkeen. Ja sitäpaitsi, varpaillehan tulee AINA kylmä, oli päällä ihan mitä tahansa!

Sunnuntaina tehtiinkin sitten maastolenkki samaisen heppaseuralaisen kanssa. Vessi oli paljon edellispäivää säpsympi, kerran se hätkähti pakkaspuista kuulunutta narahdusta, toisella kertaa ihmetteli kun niiskaisin selässä ja ylipäätään aloitti lenkin jumittamalla ylämäkeen jotakin kummastellessaan.

Noin 50 minuuttia tänään käpöteltiin käyntiä reippaaseen tahtiin ja kotimatkalla meidät yllätti jokin kamala kapistus! En vieläkään tiedä, kuuluiko ääni moottorikelkasta vai kenties moottorisahasta, mutta jokatapauksessa pollet säikähtivät ja sinkosivat ravissa muutamankymmenen metriä eteenpäin, ennenkuin ehtivät miettiä mikä se siellä mahtoi möykätäkään.
Moottorikelkkoja tuolla seudulla liikkuu joitakin ja valitettavasti osa niiden kuskeista on aika ajattelemattomia hevosten läheisyydessä. Osa tallikavereista on ollut todistamassa, kun moottorikelkka posottaa täyttä vauhtia hevosten ohi saaden ne luonnollisestikin pelästymään. Pääasia kuitenkin, että hepat rauhoittuvat alkuhämmennyksestä toivuttuaan ja päästiin kotimatka loppuun suht rauhallisissa merkeissä. Varpaatkin olivat suht tallella vielä reissun loputtuakin :)

Nyt kylmien säiden aikana Vessillä on ollut fleece ja sen päällä talviloimi päällä yötä päivää. Se asuu ulkokarsinassa ja tarvitsee toki lämmikettä ylleen sielläkin. Ei vaan tamma oikein tykkää, kun loimen alta ei oikein saa rapsuteltua ja on ilmeisesti hinkannut itseään karsinan seiniin hieman. Loimen päälikerroksessa on mukavan näköinen palkeenkieli ja huomenna pitäisikin suunnata kangaskauppaan etsimään häätarvikkeiden lisäksi myös loimenkorjaustarvikkeita. Olisi kuitenkin kiva pukea tamma talvitakkiin patenttiversioiden sijaan :)
Eniten toivoisin kuitenkin säiden lauhtuvan sen verran, että tyttö saisi olla välillä ilman takkia. Sitä kutittaa kovin, ei tykkää olla loimen alla koko aikaa ollenkaan ja oli parka hangannut häntäänsäkin kun niin kovin kutitti. Lauantaina siltä satulointia varten takkeja riisuessani tipahti lattialle jokunen katkennut häntäjouhi. Voi mururassua :(