Rennompaa otetta etsimässä.

Olen viettänyt kirjoittelun osalta viime aikoina melkoista hiljaiseloa. Ajatukset on olleet työkuvioissa hieman liikaakin, enkä oo oikein löytänyt voimia kirjoitella mistään silloinkaan kun aikaa on löytynyt (joskin sekin on usein ollut kortilla). Erinäisten mietintöjen ja pohdintojen jälkeen päätin laittaa remonttiin viimeeksi loppukeväästä uusimani työkuviot ja hypätä pois oravanpyörästä, höllätä hieman. Vanhaa duunia on vielä hienosäädön verran jäljellä ja sen jälkeen teen väliaikaisia siivoushommia, kunnes löydän jotain sopivaa ja kiintoisaa tulevaisuuttani ajatellen. Tuntuu ihanalta ajatus, että vihdoinkin on aikaa olla kotona, tallilla tai ihan vaan olla möllöttää. :)

Noh, enemmittä jorinoitta kertaillaanpa viime päivien tekemisiä.
Eilen olin tallilla L:n kanssa katsomassa heidän tuntiaan. Polle kulki varsin nätisti ja rauhassa. Ravailivat melko paljon :) Videotakin tunnista otin, mutten oo muistanut purkaa sitä ylipäätään kamerastani. Ehkäpä postaan tänne videota sitten aikanaan omalta tunniltani, olen nimittäin tämän työasiamuutoksen jäljiltä saanut nyt mahdollisuuksia moneen juttuun, jotka aiemmin eivät ole olleet mahdollisia. Kuten vaikkapa siihen, että tulevaisuudessa pystyn hyvällä omallatunnolla pyhittämään tiettyjä iltoja viikossa heppailuun, eikä tarvitse aina katsoa aikatauluja periaatteella "menen jos en ole töissä, en ainakaan sovi mitään tärkeää kun en tiedä käykö se kuitenkaan". Joten, haalin mukaani kuvaajan sitten, kun itse pääsen kokeilemaan opettajan oppeja! :)

Tänään lähdin tallille jo aamusta ja sain seuraani Marian, joka tuli moikkailemaan tammaa vähän päälle kuukauden tauon jälkeen. Halusin muutamia kuvia itsestäni ja istunnastani, joten Maria sai kamerani käteensä. Kylläpä taas oli hyvä saada hieman todistusaineistoa siitä, miten selässä oikein istunkaan. Vaikka, kamalalta se kyllä näytti! Tosin, aamuisen normaalia huonompaan istuntaan vaikutti varmastikin eilinen siivousrupeama (työt, siis!). Aamulla herätessäni tunsin nimittäin kolotusta about joka puolella kroppaani, ainoastaan mahaan ja päähän ei sattunut mihinkään! Niinpä hyvän asennon löytäminen selässäkin oli vaikeaa enkä saanut lonkkianikaan niin auki kuin olisin halunnut.

Eilinen tunti oli hepallekin hieman normaalia liikutusta rankempi, joten sen ja oman jumini vuoksi päätin tänään keskittyä lähinnä vain käyntityöskentelyyn ja esimerkiksi siihen, että pidän pohkeet todellakin kiinni hevosen kyljissä koko ajan. Tähän L:kin keskittyi eilen sillä helposti tulee irrotettua pohkeita heposen kyljistä, kun se niihin hieman tottumattomana helposti kiihdyttää vauhtia. Saa nyt kuitenkin luvan tottua pohkeisiin entistäkin paremmin. Kuten keväällä tottui pohkeeseen kääntävänä, tottunee pian tähänkin.

Olin tänään yhteydessä kengittäjäänkin, jotta saataisiin pollen kaviot kuntoon ensi viikolla. Heponen on hieman kompuroinut viime päivinä ja uskoisin, että kavioiden vuoleminen lyhyemmiksi olisi varmastikin apu tähän. Ilmeisesti ovat hurahtaneet melkoisesti hetkessä näin laidunkauden päätyttyä, koska kengitysväli on kautta aikain ollut neitokaisella saman pituinen :D Katotaan, mikä päivä saadaan molempien aikatauluihin sopimaan.

Ai niin, piti vielä sanomani, ettei oikea nilkkani puutunut tänään missään määrin, vaikka ratsastelin ihan normaaliin tapaan kentällä, kulmia, ympyrällä ja mitä nyt normaalistikin. Mistähän nyt mahtaa tuulla?! :)

Höpötellään hassuja...