Ajattelin tänään puolestaan hyödyntää muutamia kentälle nostettuja puomeja ja ylitellä niitä mielenvirkistykseksi. Joskin heti alkuun jo käynnissä totesin, että meille on fiksuinta ylittää yksi puomi kerrallaan sen sijaan, että koittaisin saada tamman askeleet osumaan mitenkään fiksusti useamman puomin rivistöön. Menin ensin puomeja käynnissä, sen jälkeen hieman verkkailin tammaa ravissa ja lopulta tehtiin muutama puomin ylityskin ravissa kevennellen.

Alkuun tamma tosin tuumi, että ihan voin yksinäni ylittää noita kapistuksia ravissa, häntä ei oikein nappais. Tajusin, etten tainnut muistaa pitää pohkeitani kiinni, joten se lintsasi ja jarrutti ja väisti ensimmäisen puomin. Parin ravikierroksen jälkeen seuraava yritys sujui kuitenkin jokseenkin hyvin...

Sitä seuraavalla kierroksella tosin muistin, miksi puomien ylittäminen tämän eläimen kanssa on välillä hieman jännittävää. Koska iso, mahtava puomi on niin hirmuisen korkea, on pienten ponien pakko hypätä sellaisten yli, eikö! En todellakaan ollut kuvitellut, että se hyppäisi, kun edellinenkin ylitys oli mennyt suhteellisen tyynesti, joten en ollut todellakaan hypyssä yhtään mukana! Matka loikan jälkeen jatkui kuitenkin ihan tyynesti ravissa, joten sen suuremmin polle ei loikkimisesta kuitenkaan innostunut. Harmillisesti seuraavista ylityksistä ravissa ei kuitenkaan ole kuvamateriaalia.


Loppukevennyksenä julkaistakoon räpsy, joka napattiin, kun halusin saada tammasta jonkin sortin rakennekuvan. Se ei vaan halunnut pysyä hetkeäkään paikallaan ja oheinen kuva on aikaansaaduista paras. Mun maha näyttää megaisolta jaeläimelläkin on ilmeensä. Jos joku ihmettelee valkoista sen turvassa, ollaan jälleen ruohon syömisen myötä siis siirrytty suupielten rasvailuun.








Voi hassu Vessi! :)
VastaaPoistaSanopa muuta! :D
Poista