Kuulumisia kuran keskeltä

Vessin muutosta uudelle tallille on nyt kulunut tasan kaksi viikkoa. Se on kotiutunut hyvin ja emäntäkin alkanut jo tottua ajatukseen uudesta sijainnista, uusista puitteista ja uusista tallikavereista. Tokihan uuteen paikkaan ja "talon tapoihin" tottumisessa menee hetkensä, mutta ainakin toistaiseksi tuntuu sopeutuminen menneen ihan kivasti. Olen päässyt käymään tallilla useita kertoja viikossa ja ilo siitä on ollut huikea! Pikkuhiljaa sitä alkaa ymmärtää, miten epätoivoisessa tilanteessa koko alkuvuoden tulikaan rämmittyä ja miten asioiden olisi pitänyt todellisuudessa olla. Eihän me mitään himotreenejä olla koskaan tehty, eikä siis nytkään, mutta on silti paljon kivempi ratsastaa säännöllisesti liikutetulla hevosella ja päästä vaikkapa maastolenkille edes joskus valoisaankin (tai muuten vaan inhimilliseen) aikaan! Tuntuu, että Vessi on taas ihan erilailla osa jokapäiväistä arkea ja hyvä niin.

Tänään käväisin tallilla puolen päivän korvilla ja keventelin hetken kentällä. Vessi tuntui mukavan letkeältä, mutta sen mielestä kulmista oikominen ja lätäköiden välttely oli ihan ok... Torstaina talleillessa otin otsalampun valossa hiekkatiellä ravipätkää eikä vastaava ongelma tietenkään ilmennyt siellä, kun lätäköitä oli muutenkin helpompi väistellä. Lätäköt ovat melko pieni ongelma, onneksi, mutta hieman ketuttaa tämä jokasyksyinen kurakausi. Vessi ei sentään ole ihan normaalin itsensä veroisesti hommannut jokapäiväistä kurakerrosta turkkiinsa, mutta melkoinen harjaaminen sen puhtaaksi saattamisessa on silti ajoittain ollut. Ei sillä, hyvä että piehtaroi, mutta eikö välillä riittäisi vähän vähempikin!

Kuluvalla viikolla aloitti urakkansa meidän uusi vuokraaja, joka käy tammaa liikuttamassa pari kertaa viikossa ja takaa meikäläiselle näin muutaman hepattoman päivän. Tarkoitus olisi, että hepalla olisi maksimissaan yksi totaalinen vapaapäivä viikossa ja muina päivinä vaihtelevasti työskentelyä kentällä, rauhallisia ja vähän reippaampiakin maastolenkkejä ja kaikkea siltä väliltä. Olen myös, mikäli talous vain sallii, suunnitellut käyväni tunneilla lähiseudun tallilla silloin tällöin Vessin kanssa. Tämä saattaa kyllä jäädä vasta ensi vuoden puolen projektiksi.

Koska polle on lähellä ja pääsin katsomaan sitä tänäänkin jo ajoissa, suuntaankin nyt illan pimetessä pidemmälle lenkille Aavan kanssa ja nauttimaan sen jälkeen rennosta lauantai-illan oleilusta. Huomenna olisi tarkoitus lähteä tutkailemaan lähiseudun maastoja vähän pidemmän kaavan mukaan. Toivottavasti keli on suosiollinen!