Nyt pikkasen keittää.

Niin vähän kuin mua ylipäätään kiinnostaa kommentoida mitään tälläistä, niin teenpä sen nyt silti.
Mitä ilmeisimmin muuan henkilö on lueskellut blogistani juttujani ja päättänyt sitten kommentoida niitä Facebookissa omassa statuspäivityksessään. Kannattaa ehkä tsekata ne asetukset uudestaan, mikäli muuan statuspäivitys oli tarkoitettu mun moittimisekseni selkäni takana mutta ei ollut tarkoitus, että mä sitä näen. Näinpä nimittäin kumminkin ja pistipä jurppimaan. 

Jos on ihan oikeasti jotain sanomista, niin mieluusti voipi sanoa ihan suoraan. Oikeastaan, melkein vielä mieluummin voi vaikkapa pyytää omia kamojaan takaisin, jos niikseen on, mutta pääasia, ettei moisiin kirjoituksiin joutuisi kovin usein törmäämään. Kaikenlisäksi kun ne kirjoitukset eivät pidä paikkaansa... Musta on vaan vähän liian hyvä sattuma, että muuan statuspäivitys oli kuin kommentointi mun parin viikon takaiseen postaukseeni, jossa mainitsin viime talvisen loimemme olleen mikä tahansa lapalaskokseton hässäkkä. Tässä kommentissa kun nimenomaan mainittiin miten lapalaskokset ovat "hävinneet" lahjoitetusta loimesta ja kuinka merkkitavaraa dissataankin. Hauskaksihan tämän tekee se, että todellisuudessa kyseinen loimi on täysin eri merkkiä :D

Nyt siis esitänkin kauniin pyynnön, ettei kyseisen kaltaiseen kommentointiin tarvitsisi kenenkään enää ryhtyä. Ei ole oikeasti kovin kivaa, jos joutuu miettimään ihan joka ikistä sanaansa jottei joku päätä ymmärtää kaikkea väärin. Taas vaihteeksi. Joten annettaisiinko ihan oikeasti vaan olla.