Tuntisuunnitelmia

Olen vihdoin, näin syyskauden alettua, päässyt hieman ratsastamaan valvovan silmän alle. Tätä on pitkään odotettu, ja tarkoitus olisi jatkaa nyt toistaiseksi tunneilla käymistä, jos vain aikataulut sallivat. 

Talli, jossa Vessi asustaa, on tosiaan SRL:n hyväksymä harrastetalli ja meillä on tuntitoimintaa lähes joka päivä. Osassa ryhmistä on toki aivan aloittelijoita (usein poniratsastajia) ja osassa minua paljon kehittyneempiä ratsastajia, mutta sieltä välistä löytyy muutama poppoo, jossa on suurinpiirtein minun kanssani samalla osaamistasolla olevaa väkeä. Pidän kovasti tallinpitäjämme tavasta opettaa ja koska hän tuntee kuitenkin Vessin kaikinpuolin, on näillä tunneilla käyminen minulle varsin helppo ja mukava ratkaisu.

Nähtyni tuntilistat tein hienon "sotasuunnitelman" ja tarkoituksena olisikin, mahdollisuuksien mukaan, osallistua Vessillä tunneille torstai-iltaisin. Torstai kun sattuu olemaa muutenkin oma tallipäiväni, joten samaan syssyyn tulee väkisinkin käytyä tallilla ja nyt sitten sekä liikutettua hevonen, että saatua sen kanssa opetusta. Tämän lisäksi suunnittelin, että riippuen tuntihevosten tilanteesta (ts riittääkö minullekin sellainen), voisin osallistua tallin hevosella tunnille lauantaisin. Jos heppaa ei liikene ja haluan kuitenkin tunnille, voin toki napata Vessin mukaan myös silloin. Lauantain totesin paremmaksi päiväksi toisella hevosella tunnille menoon, sillä silloin ehdin kuitenkin liikuttaa oman hevoseni paremmin tuntia ennen tai sen jälkeen. Torstaina menisi vähän turhan myöhäiseksi muuten...

Tunnilla, elokuu 2013

Tätä suurta suunnitelmaani aloin toteuttaa kuluneena torstaina ja suuntasimme Vessin kanssa tunnille. Alku oli melkoista säätämistä, sillä ennenkuin hepo taas tottui työntekoon muiden läsnäollessa, meni hetki. Tunnin punaisena lankana oli siirtymiset ja pysähdyset ja ne ovatkin huisin hyvää treeniä Vessukalle. Harjoitusravin treenaaminen puolestaan oli todella hyvää - ja samalla ihan kamalaa -treeniä muuan perunasäkille, jota Annaksikin kutsuttu on. Eritoten oikea kierros oli suhteellisen kamala. Pysähdykset kuitenkin onnistuivat yllättävän hyvin ja olinkin oikein tyytyväinen meidän suoritukseemme. Kun tästä tulee tapa, tulee asioista paljon helpompia.

Lauantaina käväsin tallilla vuokraajan kanssa ja liikutimme Vessin yhteistuumin. Kotiin suuntaamista suunnitellessani kävikin ilmi, että iltapäivän tunnille olisi yksi suokkiputte vielä kuskia vailla, joten nappasin Alpin ratsukseni. Treenattiin melko paljon samoja asioita kuin mitä torstaina toisen ryhmän kanssa, mutta sen lisäksi myös harjoiteltiin hidastamaan ja nopeuttamaan tempoa sekä käynnissä, että ravissa. Olin oikeastaan aika tyytyväinen siitä, miten hitaasti sain Alpin kävelemään, eikä se kertaakaan yrittänyt tikata pystyyn. Se on jo sinänsä ihan hyvä saavutus!

Ensi viikolla sitten toivottavasti uudelleen Vessin kanssa näissä merkeissä. Lauantain tunti jää tavanomaisessa muodossaan ensi viikolla väliin.