Ei lunta vieläkään! Pistää mielen kyllä matalaksi :/
Huh että. Onkin ollut useamman päivän tauko talleilussa :( Viikonloppuna oltiin miehekkeen kanssa parisuhdereissulla ja muutoin on työt pitäneet kiireisenä. Eikä tälle näy helpotusta koko viikkona. Näinpä tavattiin tänään Vessin kanssa viimeistä kertaa ennen joulua. Harmi, mutta nyt vaan on pakko mennä näillä töiden sanelemilla aikatauluilla. Joulunalusviikot on kiireisimpiä kotipalvelualan yrityksissä, joten niin myös meillä.
Oman blogin puolelle varmaan kirjoittelen jossain vaiheessa muita kuulumisiani lisää, mutta kerrottakoon tässäkin lyhyesti, että viime perjantaina varmistui uusi työpaikkani. Aloitan siellä 2.1. joten nyt kun hetken tsemppaa, koittaa erilaiset ajat muutaman viikon päästä! :) Tuskin maltan odottaa!
Yritin eilen jo ajella tallille, mutta koska Espoossa Turunväylälle oli tulvinut vettä, teillä oli ihan uskomattomat ruuhkat. Käytin n 5 km matkaan puolisen tuntia ja sen perään päätin kääntyä kotiin ja yrittää reissua uudelleen seuraavana päivänä. Tulin siihen tulokseen, että oon töistä jo niin väsynyt plus ruuhkassa kököttäminen väsytti ja seurauksena olisi voinut olla hevoselle kiukuttelua. Niinpä siirsin reissun suosiolla tähän päivään (ja ajoin osan matkasta tallille vanhaa tietä, jotta kiertäisin mahdollisen ruuhkakohdan ainakin).
Tallille päästyäni Vessin tarhakaveri oli liikutuksen jäljiltä jo karsinassa ja Vessi tarhassa yksin. Se hörisi minut nähdessään, vissiin luuli minua tallinpitäjäksi, jonka otsalampun valon lähestyminen yleensä meinaa ruokailua. Mutta, minäpä olin ovelana laittanut oman lampun otsikkooni ja huijasin pientä poniparkaa!
Liikutusohjelmassa oli tänään juoksutusta. Vessillä olis ollut virtaa vaikka muille jakaa ja alkuun se tulkitsi jokaisen äännähdykseni kehoituksena raviin. Muutaman askeleen verran kaahottelikin. Komensin sen kuitenkin takas käyntiin ja kuulolle ja aloin höpötellä sille niitä näitä. Eihän tarkoitus kuitenkaan ollut ravata kun avaan suuni vaan ravata, kun pyydän ;) Juoksuttelin vain viitisentoista minuuttia, sillä heppa meni suht nätisti molempiin suuntiin enkä halunnut päättää liikutusta kohellukseen. Yleensä silloin, kun haluaa nähdä vielä vähän lisää sitä upeaa liikkumista, kaikki alkaa mennä päin metsiä. Näinpä vein Vessin karsinaan kaverinsa viereen, jätin joulusuklaat tallin väelle ja suuntasin itse kotiin. Neljä yötä jouluun on...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ethän arkaile jättää kommenttia, jos siltä tuntuu!
Voit myös lähettää sähköpostia
vasterbopainting@gmail.com