Pääkallokeli

Terppatuloa jälleen, uusi väki! :)

Kiva huomata, että lukijoita tipahtelee muutama silloin tällöin ja anonyymilukijoita näyttäisi olevan mahdollisesti toinen mokoma :) Toivoisin tosin rekisteröityneitä lukijoita anonyymien tilalle, jo ihan siitäkin syystä, että olen näiden nykyisten rekkautuneiden joukosta löytänyt muutaman mielenkiintoisen blogin, jota oon itsekin jäänyt seurailemaan. Erityisesti tykkään lukea harrasteratsu-lv-blogeja (toki ajettavienkin tarinat kiinnostaa). Kisatarinat on niin kaukana mun omasta elämästä, että sellaisia en pitkään jaksa lueskellakaan.

Käväisin tänään tallilla, nimenomaan tosiaan käväisin! Alunperin ajattelin tekeväni pienen maastoreissun, mutta melkoisen päänsäryn vuoksi en ollut valoisaan aikaan liikkeellä. Ajomatkalla tuumin, että voisin hieman juoksutella hepoa, mutta paikanpäälle päästyäni huomasin, että kenttä oli aivan liian liukas moiseen touhuun. Lopulta talutin Vessiä kentällä muutaman kierroksen parin maastakäsinharjoituksen merkeissä ja vein sen karsinaansa sapuskoimaan. Oli aivan hullun liukasta! Keli muistutti lähinnä niistä keväisistä päivistä, jolloin jään päälle on kertynyt vettä ja on todella liukasta. Jouluinen tuntu, missä luuraatkaan?!

Blogistani ei ole missään vaiheessa ollut tarkoitus tehdä trendikästä heppailublogia varustepostauksineen kaikkineen. Nyt kuitenkin, ehkä vähän vasten omaa tyyliäni, kerron muutaman sanasen suuresta rakkaudestani; varustekaapistamme! :)

Tutustuessani talliin ennen Vessin muuttopäätöstä, esitteli tallinpitäjämme uuden satulahuoneen, johon tallipaikkalaiset tavaransa saavat aseteltua. Silloin kaapit olivat vasta suunnitteilla, mutta ilahduin kovin kuultuani, että saamme tavarat siististi yhteen paikkaan ja lukkojen taakse :)
Jonkin aikaa tämän tiedon jälkeen multa vielä kysyttiin hevoseni kutsumanimeä ja sen väritystä. Ajattelin, että kyseessä oli vain normaali kiinnostus uutta tulokasta kohtaan, mutta siirrellessäni Vessin kamoja ennen varsinaista muuttoa syy selvisi. Ohessa varustekaappimme ovi:

Merkit puuttuu, mut onhan se muuten ihan ilmetty Vessi, eikö :D

Nappasin oheiset kuvat joskus aiemmin syksyllä, lähinnä vain huvin ja urheilun kannalta, mutta sopiihan ne tännekin nyt lätkäistä.

Kaappimme on kohtalaisessa järjestyksessä. Satulatelineitä on kaksi, joskin alemman päällä säilyttelen puhtaita satulahuopia, ratsastusloimea ja heijastinloimea (silloin, kun ovat kuivia ja puhtaita). Oon aika fanaattinen satulahuovanpesijä, ennemmin pesen huopia hieman "liian usein", kun laitan hevoseni selkään likaista huopaa. Mieheni tosin ei tykkää, kun kotona oskarinoksassamme on miltei viikottain huopia kuivumassa :D Osa huovista on säilytyksessä kaappimme päällä, sillä kaapissa ne veisivät liikaa tilaa.

Vessin tavaroiden lisäksi säilytän myös jonkin verran omia vaatteitani tallilla. Oon aina varautumassa siihen, että kastun jossakin, joten kaapissamme luuraa kuiva vaatekerta sadepäivien varalle. Yhtälailla käsilaukustani löytyy "aina" sateenvarjo ja työrepussa kuskailen varasukkia ;) Kaapista vakiovarusteina löytyvät myös kumisaappaat. Kesäisemmillä keleillä säilytyksessä olivat myös käytössä olleet jodhpurini, mutta nyt lumisia kelejä odottaessani/toivoessani toin viime vuonna hankkimani talviratsastussaappaat niiden tilalle. Normaalisti ajan tallille heppailuvaatteissa, mutta normaaleissa lenkkareissani, joten vaihtokengät on mukava pitää tallilla odottamassa.

Kuten tästä huonolaatuisesta kännykuvastakin huomaa, arvostan heijastimia jossain määrin. Hepan heijastinloimen lisäksi itselläni on olemassa heijastinnauha kypärässä, huomioliivi maastoreissuja varten ja lukosta roikkuupi avaimenperänä toimiva heppaheijastimeni. Näkyminen kannattaa aina! :)