Tämä päivä on ollut raskas. Varasin maanantaina Inkalle ajan eläinlääkärille, jotta pupun kunto voitaisiin tsekata. Tuon ajan varaamisen jälkeen aloin kuitenkin miettiä pupun tilannetta hieman laajemmin ja tulin siihen tulokseen, että Inkku pääsee nukkumaan lekurireissullaan ikiuneen.
Pupun hengitys oli pikkuhiljaa muuttunut huonommaksi, sen silmät vuotivat ajoittain ilmeisesti pasteurelloosin vuoksi, se oli alkanut muuttua hieman höppänäksi (ei esimerkiksi oikein enää muistanut juoda tarpeeksi), ei kuullut enää kunnolla ja syömisenkin kanssa oli hieman haastetta.
Näinpä tänään sitten päättyi pitkä, kanillinen ajanjakso elämästäni Inkan elämän päättymisen myötä. Hyvää matkaa pieni karvainen ystävä. Sinä, joka alkuun olit pikku sähikäinen, mutta opit pikkuhiljaa tykkäämään silityksistä, vaikkei sinusta sylikaniksi ollutkaan. Hyvää matkaa kavereiden luo!
Pupun hengitys oli pikkuhiljaa muuttunut huonommaksi, sen silmät vuotivat ajoittain ilmeisesti pasteurelloosin vuoksi, se oli alkanut muuttua hieman höppänäksi (ei esimerkiksi oikein enää muistanut juoda tarpeeksi), ei kuullut enää kunnolla ja syömisenkin kanssa oli hieman haastetta.
Näinpä tänään sitten päättyi pitkä, kanillinen ajanjakso elämästäni Inkan elämän päättymisen myötä. Hyvää matkaa pieni karvainen ystävä. Sinä, joka alkuun olit pikku sähikäinen, mutta opit pikkuhiljaa tykkäämään silityksistä, vaikkei sinusta sylikaniksi ollutkaan. Hyvää matkaa kavereiden luo!
Lövhamras Inka
2005- 27.6.2013
2005- 27.6.2013
Voi surku pupua. Ne jättää meidät aina liian aikaisin.
VastaaPoistaNiinpä. Ikävä jää aina, mutta tämä on kyllä tuntunut jälkikäteenkin hyvältä ratkaisulta. Pupulla oli pientä kremppaa, muttei mitään, mikä olisi vielä sen elämää liikaa rajoittanut, joten aika lähteä oli taatusti oikea. Ontto olo on itsellä vielä varmasti pitkään, kun pitkäaikainen osanen elämästä (eli ne puput) katosi Inkan myötä. Mutta parempi näin. Niisk.
PoistaOtan osaa suruusi. Inka oli vallan ihastuttava pupunen. <3 Teit kuitenkin varmasti aivan oikean ratkaisun.
VastaaPoistaKiitos! Oikealta tämä ratkaisu todella tuntuu, vaikka haikeus säilyneekin pitkään.
PoistaJa nyt mä vasta tajusin kuka sä oot.. DAA :D
PoistaVoi ei :S Jaksamisia! Rakkaan lemmikin menettäminen on aina paha paikka.
VastaaPoistaJa ehdottomasti haluan jatkaa lukijana! sini-toivanen@hotmail.com
Kiitos! Moni ei tosiaan ymmärrä, miten pienikin eläin voi olla niin rakas. Rakkaampi vielä aina vaan, jos on ollut vauvasta asti. Mulla Inka ehti olla "vain" nelisen vuotta, mutta kuitenkin.
PoistaKivah, lisään sut listaan myös :)