My baby is back!

Olipa kiva kohdata tallilla tänään se oma, tuttu hevonen! Käpöttelin Vessillä kentällä tovin ja se oli melkeinpä oma itsensä. Hieman ehkä vielä normaalia jännittyneempi, eikä kulkenut ihan rentona, mutta viime viikon sähellys oli poissa ja hevonen tuulesta huolimatta rauhallinen.

Maailman paras polle <3

MUTTA... Huomasin suitsia laittaessani, ettei kaikki ole ihan normaalilla tavalla. Itseasiassa havaitsin outoa käytöstä jo eilen, mutta pistin sen muun säätämisen piikkiin. Vessiä on haukkaissut paarma tai jokin muu ötökkä naamasta, juuri sellaisesta ikävästä kohtaa, johon turpahihna painaa väkisinkin. Eilen suitsia pukiessa se nosteli päätään, vaikka yleensä kuolaimet suuhun saatuaan laskee päänsä nätisti alas. Tänään se teki saman jutun ja erityisesti yhteen kohtaan osuessani vaikutti siltä, että tekemiseni tuntui epämiellyttävältä. Huomasinkin sitten, että sen naamassa tuossa kohtaa oli aavistuksen verran turvotusta ja kohta oli koskettaessa hieman arka. Mitään pistojälkeä en paikassa kuitenkaan huomannut ja veikkaanpa, että parissa päivässä ongelma on poissa. 

Tänään ongelma ei kuitenkaan ollut vielä poistunut ja tämä aiheutti hieman haastetta lyhyeen tallusteluumme. Huomasin, että jo pelkkä taluttaminen niin, että ohjat olivat käsissä hyvin, sai hevosen olon hieman epämukavaksi. Pitkin ohjin se käveli kuitenkin erittäin mielellään vierelläni. Niinpä taluttelin sitä hyvän tovin ja löysäsin turpista sen verran, että hevonen kulki rauhassa. Käväisin kyllä selässäkin ja kaveri tsekkasi vielä vierestä, ettei tamma onnu eilisen jäljiltä, kun me yritettiin ravata. Yrittämiseksi se jäi siksi, että vaikka Vessi sai ihan kivasti ohjaa ja tiesi kyllä, minkä touhun aika nyt on, se taisi hieman arkailla suunsa kanssa ja tarjosi pääosin lönkyttelypeitsiä. Ehkä ihan hyvä niin, sillä en olisi hennonnut kovin äkkinäisiä jarrutuksia sille tehdäkään tänään ja periaatteesta ratsastan nyt reippaammin vielä vain suoralla. Pieni pätkä saatiin aikaan raviakin ja se meni varsin mallikkaasti, kehujen kera.

Lopuksi vielä kylmäsin molemmat takaset Vessin nauttiessa samalla leipää. Tosi nätisti se on kyllä oppinut seisomaan suojat jaloissaan, olen oikein tyytyväinen. Aluksi kylmäsin vain tuota vtj, nyt sillä on olleet kaikki jalatkin suojitettuina ja tänään suojitin pelkät takaset.
Koska kylmäys ei kuitenkaan jaloille pahaa tee, olen tuumannut ottavani tästä jonkinmoisen tavan, jotta mahdolliset vammat vältettäisiin tulevaisuudessa. Omia kylmäyssuojia meillä ei (vielä ainakaan) ole, mutta saadaan lainata noita varsin päteviä FinnTackin suojia periaatteella "osta uudet, jos menevät rikki". Ehkä maailman paras keksintö, niin näppärät! En laisinkaan sulje pois mahdollisuutta, että ostan jossain välissä omatkin, mutta juuri nyt tämä lainamahdollisuus on oikein passeli meille.

Etuset kohelluksen jälkeen 9.6.