torstai 9. tammikuuta 2014

Paljon kuvia maanantailta.

Juho lähti maanantaina mukaan tallille kuvia räpsimään. Harmi kyllä, keli oli melko kostea ja kuvista tuli hieman suttuisen näköisiä. Siltä osin, mitä ne olis olleet siedettäviä, Blogger pilasi laadun lopullisesti. Sen lisäksi näytän jokseenkin hassulta mun ainakin kaksi numeroa liian isossa syystakissani. Sain sen kesällä lahjoituksena ja sinne mahtuisi alle varmaan kaksi untuvaliiviä. Pitemmittä puheitta, runsaasti kuvasaastetta, olkaa hyvät!



Vessi rapsuttaa ihan itse. Vain tämä harja on sen mielestä sopivan karkea.


Kentällä oli menossa tunti. Tytöt treenas kevyttä istuntaa ja minäkin päätin kokeilla. Eipä nuo mun kintut olleet ihan niin rentoina, kuin olisivat voineet, mutta mäkien kiipeämisestä maastossa on selkeästi ollut hyötyä myös minulle. Ei nimittäin tehnyt edes tiukkaa!






Vessukka näki jotain ihan kamalaa, uusi paskojen keräyslava oli tullut kentän kulmaan!



Tuosta yltä voi havaita meidän pienen ongelman, etunen ei ehdi takasen alta pois. Ei ihme, että kolisee. Treeniä treeniä, eiköhän ne jalat sitten oman paikkansa löydä.

Huonon kentän vuoksi ei oltu hetkeen ravailtu. Päätin kuitenkin kokeilla maanantaina myös hieman sitä touhua. Alkuun tamma vaikuttikin olosuhteisiin nähden rauhalliselta, mutta kun menovaihde jäi silmään, siirryttiin tallin pihalle pit stopille.







Ei ihme, että tässä takissa on hieman hankala joskus ratsastaa. Vähän turhan pitkä mun pätkäselkään...

 Pienen varusteidenvaihdon jälkeen palasin kentälle juoksuttamaan tammaa. Olin ajatellut ottaa siltä isoimmat höyryt päältä pois, mutta höyryjä olikin hieman enemmän kuin olin kuvitellut. Tyyppi käyttäytyi, kuin olisi ollut irti ja alkoi miltei samantien laukata melkoista kyytiä. Oltiin varmasti tosi mukavaa seuraa kentällä olleelle tallikaverille. Onneksi tamma lopulta sitten rauhottui ja rentoutui ihan kivasti.

 









Juoksutuksen jälkeen otan usein loppukäynnit satulatta selästä käsin ja niin tein nytkin. Loppuun Vessi-mussu sai vielä haluamiaan otsarapsutuksia ja näytti kieltämättä aika tyytyväiseltä hevoselta.

Jutustellaan tallin pihan suuntaan...





Että sellainen maanantai oli meillä. Tiistaina käväisi vuokraaja tallilla ja keskiviikkona tein tallikaveini N:n kanssa puolisentoista tuntia maastolenkkiä kivassa pikkusateessa. Tällä hetkellä poden poskiontelontulehdusta kotosalla. Antibioottikuuri tuntuu turhan vahvalta siihen, että edes astuisin kotiovesta ulos, joten talleilukin jää nyt viikonloppuun. Niisk!

6 kommenttia:

  1. Oi miten ihania pukittelukuvia :D. Paranemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyyppi halusi vaan laukata ja peba lensi kyllä komeasti moneen otteeseen.
      Kiitos, kyllä kai tää tästä. :)

      Poista
  2. Kivoja kuvia! Ihanaa irrottelua juoksuttaessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vessillä kyllä tosiaan piisasi vauhtia, se kimpaisi matkaan ihan kuin olisi luullut olevansa vapaana. Ihan hauskaa nähdä, että sekin osaa irrotella. En nimittäin osaisi kuvitellakaan, että se riekkuisi noin ihminen selässään. Onneksi!

      Poista
  3. Kuinka usein liikutat tammaa ratsain?
    Oletko tippunut sen selästä koskaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas, mullahan on anonyymikommentointi jäänyt mahdolliseksi blogia muokkaillessani jossakin vaiheessa. Muutinpahan senkin samantien sitten toivomalleni mallille, koska tämä ei missään vaiheessa ole ollut tarkoitus.

      Minä itse liikutan tammaa tavalla tai toisella noin 4 kertaa viikossa. Hyvin usein ratsain, aika-ajoin juoksuttelen joko irtona tai sitten pitkien ohjien kera kuten tässä postauksessakin. Tämän lisäksi tammalla käy vuokraaja yleensä kahdesti viikossa.

      Olen pudonnut selästä kerran Vessin kompastuttua maastossa. Sen lisäksi se on kaatunut kerran niin, että päädyin maahan.

      Poista

Ethän arkaile jättää kommenttia, jos siltä tuntuu!
Voit myös lähettää sähköpostia
vasterbopainting@gmail.com