Jännät paikat

Tänään se sitten selvisi, leikkausaikatauluni. Soittelin sairaalaan hieman kysyäkseni, mitä jonoon kuuluu ja antoivatkin sitten ajan samantien! 2,5 viikkoa on siihen aikaa nyt sitten tältä seisomalta katsottuna. Aikaisempikin aika olis löytynyt, mutta se olis ollut ehkä jo hieman liian pian. Tavallaan olo on tosi helpottunut, mutta tavallaan jännittää myös ihan mielettömästi. En laisinkaan tiedä, kauanko ratsastustaukoa tulee sitten olemaan. Pari viikkoa operoinnista kuulemma yleensä seuraa sairaslomaa, kenties pidempäänkin ellei haava ota parantuakseen. Sen jälkeen kuulemma hieman oman voinnin mukaan voi alkaa tekemään normaalielämän asioita, kuulemma myös ratsastamaan. Pahoin vaan pelkään, että mun akuankkamaisella tuurillani tauko tulee olemaan selkeästi pidempi, mutta pidetään peukkuja, ettei kovin paljoa.
Ehdin tässä jo järjestellä työaikataulut, joten siltä osin oon valmis veitsen alle vaikkapa heti. Onneksi Vessillä on liikuttajat ja täysihoitotallipaikka, joten sen elämä jatkuu normaalisti vaikka emäntä onkin puolikuntoinen.

Pollen tuoreita kuulumisia kerrottakoon sen verran, että eilen sitä "rääkkäämässä" oli hevoshieroja. Viimeeksi hieroja kävi keväällä ennen puhkurioireiden saapumista, mutta sitten hieronnat jäivät pollen sairasloman ja laidunkauden alkamisen vuoksi. Ajattelin kuitenkin, että heppaa voisi hieroskella välillä paremmalle mallille nyt taas, kun homma on saatu käynnistettyä uudestaan. Monta jumissa olevaa paikkaa tammasta löytyi, mutta kuten hierojakin totesi, niin toisaaltahan se on hyvä, että on jotakin mikä on jumissa. Sillon kun näkyy, että jotain on joskus tehtykin. Tottahan se tuokin on. 

Tasapuolisuuden vuoksi mulla itsellänikin oli tänään sitten hierojakäynti. En tiedä kumpi mahtoi tykätä omasta hoidostaan vähemmän. Hemmottelu siitä kyllä oli kaukana!