Kuulaita syysratsasteluja ja hermoilua tulevasta

Käväsin lauantaina ratsastelemassa, mutta tuosta visiitistä ei ole sen kummemmin mitään mainittavaa. Polle kulki reippaasti omalla moottorilla ja puolisen tuntia köpöttelin jälleen kauniissa syyssäässä. 

Tänään olikin sitten vuorossa kengitys. Polle sai uudet kengät ja loppusyksyn kunniaksi nakattiin myös hokit alle. Toivoa sopii, että seuraavan kengityksen aikaan käväisisi lumi edes hieman jo maassa ja tilsakumeille olisi sitten tarvetta. Ei kuitenkaan vielä niitä laitettu, suotta kavioista irtoilemaan kuraisiin tarhoihin.

Vessi oli hieman ärsyyntynyt, kun hain sen kengitystä varten talliin juuri kesken päiväheinien. Aikatauluni tuppaavat olemaan hieman sellaiset, että keskeytän turhan usein sen ruokailun ja siitäkös se riemastuu :D Vessin tarhakaveri on perinteiseen malliin hieman ahne suokki ja nähdessään minun lähestyvän tarhaa se kipasee suoraan Vessin nenän edessä olevalle heinäkasalle. On tainnut jo hiffata, että extra-annos ruokaa on luvassa kunhan minä vaan saavun.

Pienestä hermoilusta huolimatta heppa olikin sitten tänään varsin mukava ratsastaa. Oon iloinen, ettei kukaan ollut kuvaamassa mun ravaamistani, niin hirveältä se varmasti mun osaltani näytti. Olo selässä ei ollut kovin mukava. Onneksi heppa sentään kulki (niin) nätisti (kun nyt voi olettaa, kun meikäläinen keikkui selässä)! Sitä oli ilo ratsastaa, sillä sen ravin tempo oli tänään passeli, ohjaus pelitti ja jarrutkin oli tallessa. Jossakin kohtaa ihmettelin, miten hevonen tuntuu näin "oudolta" kunnes tajusin, että sen askel on jonkinverran normaalia pidempi. Tämä havainto oli ihan ilahduttava. Ehkä oon oppinut ratsastamaan sitä hieman paremmin ja ehkä se ei ole ihan jumissakaan juuri nyt. Ihan hyvään malliin varmasti jolkoteltiin, sillä sen verran näytti limoja valuvan ulos kun neiti vihdoin pääsi jatkamaan ruokailuaan :)

Viikon päästä olisi sitten leikkausaika, vihdoin. Mitä lähemmäs ajankohtaa mennään, sitä enemmän mua kauhistuttaa. Oon oikeastaan pienessä paniikissa, kun ajattelen itse toimenpidettä, sairasloma-aikaa ja varsinaista pidempää toipilasaikaa. Kunpa nyt saisin pidettyä ajatukset jossain muussa, niin en ehkä stressaisi niin paljoa etukäteen. Ehtiihän sitä sittenkin...

Tähän loppuun vielä kuvituskuva tammulin nassusta eräältä aiemmalta ratsastuskerraltani.
Tälläisiä kauniita syyspäiviä on tälle vuodelle ehtinyt olla paljon, toivottavasti leikkelyn jälkeen päiväni näyttävät yhtä aurinkoisilta :)