Eilisen hyvän päivän perään lienee luonnollista kokea tämän päivän kaltainen huono, oikeastaan surkea päivä. Eiliset ravailut eivät tehneet takalistolleni kovin hyvää, olin jo eilen illalla pienissä kivuissa. Yön myötä ne vaan kasvoivat. Kun pieneen kipuiluun lisää vielä muutamia muita murheen aiheuttajia, olikin paketti aika valmis. Ajattelin, että Vessin näkeminen ja sen kanssa puuhastelu piristää ja parantaa mielen, joten nappasin Buranaa naamaan ja suuntasin tallille kera Juhon. Miehellä oli kamera mukana, joten tekstin lomassa muutama kuva snapshotteina päivän videoilta.
Aluksi heppaterapia tuntuikin toimivan,
harjailu taisi jo hieman alentaa 
verenpainetta. Selkään päästessäni huomasin kuitenkin, että Vessilläkään ei ollut kovin hyvä päivä. Jos siihen vielä lisäsi oman epätasapainoisuuteni, joka aiheutu omasta kivun välttelystäni, huononsimme vain toistemme päivää. Tänään en saanut pollea kulkemaan yhtään kuten eilen, tosin ihmekö tuo, kun istuminen oli niin vaikeaa. Muutamia ihan kivoja ravipätkiä saatiin, mutta en ollut niihinkään täysin tyytyväinen. Huomasin myös, että hevonen tuppasi menemään ihan minne sattui ja päättelin sen johtuvan omien painoapujeni sekavuudesta.
Loistavan päivän kruunasi se, miten tamma tavoistaan poiketen päätti rynniä ohitseni tarhan portilla viedessäni sitä takaisin. Heinät olivat siellä jo odottamassa ja vissiinkin malttamaton rouva kävi vähän turhaa kierroksilla sapuskan perään. Olin vasta avaamassa lankoja, kun neitokainen päätti tunkea saranallisen portin ihan liian pienestä raosta kipaista pikaisesti eväälle. Koskaan aiemmin se ei ole moista tehnyt, joten pistän tämänkin huonon päivän piikkiin.
verenpainetta. Selkään päästessäni huomasin kuitenkin, että Vessilläkään ei ollut kovin hyvä päivä. Jos siihen vielä lisäsi oman epätasapainoisuuteni, joka aiheutu omasta kivun välttelystäni, huononsimme vain toistemme päivää. Tänään en saanut pollea kulkemaan yhtään kuten eilen, tosin ihmekö tuo, kun istuminen oli niin vaikeaa. Muutamia ihan kivoja ravipätkiä saatiin, mutta en ollut niihinkään täysin tyytyväinen. Huomasin myös, että hevonen tuppasi menemään ihan minne sattui ja päättelin sen johtuvan omien painoapujeni sekavuudesta. 
Loistavan päivän kruunasi se, miten tamma tavoistaan poiketen päätti rynniä ohitseni tarhan portilla viedessäni sitä takaisin. Heinät olivat siellä jo odottamassa ja vissiinkin malttamaton rouva kävi vähän turhaa kierroksilla sapuskan perään. Olin vasta avaamassa lankoja, kun neitokainen päätti tunkea saranallisen portin ihan liian pienestä raosta kipaista pikaisesti eväälle. Koskaan aiemmin se ei ole moista tehnyt, joten pistän tämänkin huonon päivän piikkiin.
Meillä oli taas just toisin päin, että eilen oli huono päivä ja tänään tosi hyvä! :D Mutta sellaista se on heppojen kanssa :)
VastaaPoistaNäinhän se on. Tylsäksi kävis mokoma, jos aina olis tasaista. Huoh.
VastaaPoista