Pieniä päätöksiä...

Vessi-postauksen kirjoitettuani huomasin monta asiaa, jotka sieltä jäivät puuttumaan. Täytynee siis kerätä korvan taa nämä jutut vielä, ja kirjoittaa se kakkososa joskus ajankulukseni :) Kysyäkin saa, jos tulee mieleen jotain yksityiskohtia, joista haluat tietää enemmän.

Oikean yläreunan postausaihekyselyyn liittyen on yli puolet vastaajista kiinnostuneita lukemaan postauksia aiheesta kuin aiheesta. Muutama haluaisi ainoastaan heppajuttuja ja muutama pienissä määrin myös muuta. Olenkin päättänyt, että kirjoitan jatkossa ajoittain hieman enemmän myös elämästäni hevosasioiden ulkopuolelta, mutta pääpaino on ja pysyy, kuten suunniteltukin, hevosasioissa. En kuitenkaan aio olla enää ihan yhtä tarkka siitä, ettei tänne blogiin päätyisi ajatuksia hevosmaailman ulkopuolelta.


Tämä viikko meni aika perinteiseen malliin. Keskiviikkona tallusteltiin kentällä melko käyntipainotteisesti noin 1 h 20 min. Kentällä oli samaan aikaan tunti ja koska osa kentän pohjasta oli varsin huonoa, käytti tuntilainen tietenkin kentän parasta pohjaa. Me sitten oltiin väistövelvollisia ja vaikka kenttämme ei olekaan ihan pienenpieni, aiheutti tämä hieman haastetta, kun jouduin miettimään, miten saataisiin käytettyä itsekin tuota parempaa pohjaa hyödyksi olematta silti toisen tiellä. Pääosin mentiin sitten käyntiä, muutama ravipätkä jolkoteltiin silloin kun sopivasti pystyttiin. Vessi ei ollut kovin letkeä ratsastaa ravissa, mutta käynnissä varsin mukava ja hyvin kuulolla.

Torstaina ravailinkin sitten omassa rauhassa. Keskityin saamaan tammasta mahdollisimman rentoa ravia ja vasempaan kierrokseen se onnistuikin ihan kivasti. Vähän jopa lopussa venytti eteen-alas. Oikeassa kierroksessa tahti on melkein aina jonkin verran reippaampi, mutta tällä kertaa kaahotusta ei juuri ollut havaittavissa.
On paljon helpompi puuhata, kun voi suoraan käyttää hyödyksi kentästä hieman kuivempia osia, keskellä sitä kun on ihan mukavan kuivalle ympyrälle tilaa.

Pyysin vuokraajaa tekemään ravipainotteisen reippaan treenin perjantaina ja hän olikin Vessin kanssa ylitellyt puomeja ja jolkotellut hyvän tovin.
Lauantaiaamuna suuntasin maastoon kera seuralaisen. Meillä oli melko tarkka aikataulu, sillä kaverille oli varattu tunti lenkin perään ja oli tarkoitus, että maastoilu olisi pidennetty versio alkukävelyistä. Jännitin hieman, osaanko suunnitella sopivanpituisen lenkin, sillä aikaa oli vain tunti ja pääosa suosimistani lenkkireiteistä vie käynnissä aikaa enemmän. Onnistuin kuitenkin suunnittelemaan pienen lenkin, jossa kiersimme teitä pitkin naapuritallin ja teimme pienen "alkukäyntilenkin" siihen perään. Tiet ovat tällä hetkellä melko kuraisia ja liukkaita, sen saimme huomata kun kaverin ratsu meinasi yhdessä alamäessä kopsahtaa turvalleen. Rytäkässä se onnistui saamaan toiseen takaseensa polkeman, kun tasapainoa hakiessaan jysäytti kinttunsa maahan turhan lähekkäin. Vessi hienona ratsuna sen perässä luuli ilmeisesti, että toinen meinaa spurtata jonnekin (vaikka ruunan suunta olikin lähinnä kohti maata) ja oli vähän lähdössä, joskin ymmärsi sitten mun vinkistäni, että ihan rauhassa voidaan tallustaa. Onneksi ruunapojalle ei käynyt sen kummempaa ja se pysyi loppumatkan tolpillaankin. Suunnittelemani lenkki oli lisäksi prikulleen oikean pituinen, joten meille ei tullut edes kiire!

Tänään jätin talleilun aikatauluhaasteiden vuoksi väliin, vaikka tiedän, että tämä päätös harmittaa jo huomenna. Vessillä on kuitenkin ollut totaalinen vapaapäivä viimeeksi tiistaina, joten ehkä voin antaa tämän itselleni anteeksi. Huomenna on vuokraajan liikutusvuoro, joten Vessukka saa nyt viettää rauhaisan sunnuntain.
Olimme eilen eräissä pippaloissa ja herätessäni aamulla oli olo hieman naatti. Heräsin koko viime viikon aamuvuoroon ja olen muutenkin näin syksyn tullen ollut varsin väsynyt. Ja, silti, tänäänkin heräsin jo ennen kellon soittoa, yhdeksältä. Myöhemmin tänään olisi suunnitelmissa mennä moikkaamaan pientä veljentyttöäni kotipuoleen. Harmikseni hänen tapaamissuunnitelmat ovat menneet syksyn mittaan jo kahdesti mönkään flunssieni vuoksi, joten olen odottanut tätä päivää jo tovin. Haemme samalla lainaan isältäni digijärkkärin, joten ehkäpä saan lisää tuoreita ja hieman parempilaatuisia kuvia tännekin pian taas.

Kuva lokakuulta 2012.
Tällä hetkellä meillä on vain vesisadetta...