Valoa tunnelin päässä

Vihdoinkin alkaa tuntua siltä, että asiat saattaisivat kääntyä paremmalle mallille elämässäni. Oikeastaan mikään ei ole ollut kovin pahasti pielessä, vaikkakin terveydentilani ja yleinen stressi elämässäni on hieman varjostaneet oloani. Uskoisin kuitenkin, että tulevan kuukauden aikana stressini vähenee, sillä sen aiheuttaja on vihdoin siirtymässä hissukseen historiaan elämästäni. Tämä asia valkeni minulle tänään ja olen ollut koko päivän hämmentyneen toiveikas.

Mahani oireili hieman lauantaina, mutta on ollut sen jälkeen ihan mukava. Olen jopa pystynyt tekemään muutaman ihan kohtalaisen lenkin koirien kanssa ilman mahakipua tai ahdistusta sitä odotellessa. Myös mieli on hieman virkeämpi, kun aivot on saaneet happea!

Tänään olin suunnitellut meneväni tallille, mutta pk-seudulle iski mahdoton lumimyräkkä työpäiväni aikana ja päätin olla menemättä, koska autoilu tuossa säässä ei oikein houkuttanut. Ei se keli, mutta ne kanssa-autoilijat! Sen sijaan tein koirien kanssa vajaan kolmen vartin lenkin, jalat ihan maitohapoilla lumessa kahlaamisesta!

Kävin maanantaina katselemassa uusia silmälaseja rikkoutuneiden tilalle ja valitsinkin muutamat alustavasti. Perjantaina olisi edessä näöntarkastus ja mahdollisesti jätän laseista silloin tilauksen. Kaksi viikkoa on pitkä aika kituuttaa huonokuntoisilla (ei sentään niillä rikkinäisillä) laseilla, mutta josko sitten elämä vaikuttaisi hieman kirkkaammalta jälleen. En tiedä, mitä vakuutus laseista korvaa vaiko ei mitään, mutta uudet lasit on jokatapauksessa pakko hankkia. Toivon tietenkin, että saisin jotain takaisinpäin, rikkoutuneet lasini olivat kuitenkin käyttökelpoiset ja verrattaen vähän käytetyt vaikkakin jo muutamia vuosia vanhat.

Huomenna onkin sitten ajeltava tallille, oli keli mikä hyvänsä.
Pollella on kengitys ja hampitohtori. Käsikopelolla pollella ei ole suussaan sen kummempia piikkejä, mutta huomenna asia tsekataankin sitten ihan kunnolla läpi jälleen.

Tähän loppuun vielä aiemmin lupaamaani videota lauantailta. Hieman jolkotteluksihan tuo meni, mutta olin silti tammaan verrattaen tyytyväinen. Ensi viikolla meillä on ensimmäinen yhteinen tuntimme ja odotankin sitä jo kovasti.