Sateinen kisapäivä

Jo viikon alusta alkaen tallimme väkeä oli mietityttänyt tieto keskiviikolle ennustetusta koko päivän kestävästä sateesta. Mietittiin, minkälainen osanotto kisoihimme saadaan, tuleeko paljon poisjääntejä ja piisaako yhtään katsojia paikalle, mikäli taivaalta satelee pisaroita kiitettävään tahtiin. Myös kentän kunto hieman huoletti, vaikkakin kyseessä oli onneksi vain koulukisat. Ensi viikon estekisojen perumisen pakko hieman kummittelee mielessä, mikäli kelit jatkuvat tällaisina. 10 päivän ennusteen perusteella joka päivä yhtä lukuunottamatta vähintään sataa, ellei sitten jopa ukosta, joten tilanne näyttää huonolta.

Suuntasin jälleen tallikaverin kyydillä tallille ja koska tarkoituksena oli liikuttaa omat hevoset ennen kisojen alkua, oltiin paikalla jo puolilta päivin. Maastolenkille lähtiessä sateinen sää harvemmin ketään ilahduttaa, eikä kyllä tämäkään kerta tehnyt siinä poikkeusta. Olin sadepäivän ulkoiluun varustautunut kotoa lähtiessäni laittamalla piilarit silmiin ja nappaamalla mukaan kokonaisen vaihtovaatekerran. Mikään ei ole niin rasittavaa, kun puuhata kiireisenä koko päivä ulkosalla rillit huurussa tai pisaroita täynnä (tai likomärissä vaatteissa), joten ajattelin tällä kertaa pelata erittäin varman päälle. Vähän turhan varman päälle pelasin myös jalkineideni kanssa, mutten todellakaan halunnut kumpparieni varsista valuvan vettä sisään, joten päätinpä sitten teipata ne jeesusteipillä. Hieman hilpeyttähän tämä kanssatalleilijoissa herätti, mutta tulipahan kokeiltua!

Vajaa puolisentoista tuntia oltiin tallustelemassa lähiteillä pienessä tihkusateessa. Palatessamme huomasin jälleen Rainlegsini osottautuneet taas käteviksi kapistuksiksi, joskin jatkuva sade sai reidet tuntumaan hieman kosteilta vain koska ne olivat jo hieman vilpoiset. Tulin myös jälleen kerran siihen tulokseen, että vihaan noita ratsastushousujani, ne ovat kertakaikkiaan epämukavat päälläni, minulle aivan liian pitkät ja istuvat ehkä siksikin ihan miten sattuu. Päätinkin tänään, että laitan ne myyntiin, josko jollekulle toiselle olisivat passelimmat.

Maastoilun jälkeen haettiin tallin kaikki hevoset karsinoihinsa ja ne olivatkin samaan syssyyn sisällä ensimmäisen yönsä sitten laidunkauden alkamisen. Mikäli kelit jatkuvat samanlaisina, saavat viettää päivänsä vielä laitumella, mutta joutavat yöksi talliin.
Kun hevoset olivat saaneet hieman sapuskaa naaman eteen, oli viimeiset hetket siivota tallia hieman pian alkavien kisojen alta. Ikimuistoinen hetki oli, kun lappasin kakkakikkareita kottareihin täydessä kaatosateessa, kun vettä vaan valui joka puolelta alas. Onneksi ei ollut niitä silmälaseja päässä ja onneksi oli sadevaatteet. Jossakin kohtaa softshell-takkini joutui taipumaan sateelle, mutta varsin kauan se piti minut kuivana. Lopulta pääsin vaihtamaan päälle siistimmät vaatteet kisoja varten ja samassa ensimmäinen traileri ajoikin jo pihaan.

Osallistuin ratsuni Tirpan kanssa ensimmäiseen ratsastettuun luokkaan, eli raviohjelmaan (L-URan raviohjelma 2011). Koska Tirppa suoritti luokan toisenkin ratsastajan kanssa ja itse hoitelin parkkivastaavan hommia jälleen, kävin verkassa vaan kokeilemassa miltä heppa tuntuu. Hauskaksi kisat teki se fakta, etten ennen verkkaa ollut koskaan istunut kyseisessä satulassa sekuntiakaan tai ratsastanut tätä hevosta noilla suitsilla tai kuolaimilla! No, siihen nähdenhän kaikki meni ihan hyvin ja yllätyksekseni sain jalustimetkin pysymään jalassa, vaikka se yleensä tuottaakin haastetta. Mutta kamala, miten mä heilun tuolla selässä! Kisasuoritukseemme on alla videolinkki. Harmi kyllä Juho ei lähtenyt mukaan kuvaamaan ja kamerankäyttäjällä oli hieman haastetta tarkkuuden kanssa. Kiva kuitenkin, että onnistuttiin saamaan jonkinlainen muisto kisoista. Äänet nappasin videolta pois, koska pitkälti niissä mietiskeltiin kuvan tarkkuutta tai sen puutetta.

Linkki videoon!

Tiesin jo alusta asti, että kulmiin ratsastaminen tulee olemaan iso ongelma. Kentän tuomarinkopin pääty oli velliä jo ennen ensimmäisenkään verkan alkua ja huononi hetkessä. Sen lisäksi huomasin itsekin, että varsinkin toinen suunnitelluista temponlisäyksistä oli varsin lattea. Olen kuitenkin hyvin iloinen, että saimme kirkkaasti hyväksytyn tuloksen ja varmasti muistan kiinnittää huomioita näihin asioihin tulevaisuudessa, tästä on hyvä petrata. Oli mukava päästä näin pätevän tuomarin arvostelemaksi oman tallin pikkukisoissa, melkoisen ainutlaatuinen tilaisuus. Sijoituksemme oli jaettu 4. sija seitsemästä ratsukosta. Lämpöiset onnittelut luokan voittajalle!